maanantai 6. helmikuuta 2017

Tuoksuköynnös

Tämä on taas näitä päiviä milloin tuntuu, että kun aamusta alkaa heittää härän pyllyä niin loppupäivä sujuu saman suuntaisesti.
Yritin tuossa ahkerasti tehdä koulutehtäviä, mutta huonosti nukutun yön jälkeen ei järki tahdo pysyä mukana. Myös tekstinkäsittelyohjelma oli maanantaiterässä. Systeemin kaaduttua pari kertaa ja jatkuvan uudelleen kirjoittamisen sijaan päätin laittaa tehtävän sivuun. Turha yrittää jos ei valmista synny. Yritän sitten myöhemmin uudelleen paremmalla onnella.
Tehtäviä on rästissä sen vuoksi että aloitin kouluni muita myöhemmin, mutta pitää nyt vain pitää pää kylmänä ja keskittyä välillä sellaisiin asioihin josta saa virtaa.

Tänään haen kirppikseltä "tilini" ja myymättömät tavarat. Saa nähdä kuinka viikonloppuna on kauppa käynyt. En ehtinyt yhtään käydä katsomassa pöytää silloin, kun olin töissä. Toivottavasti on kauppa käynyt ja kovin paljon ei tarvitse kotiin enää raahata.

Viimeksi virkoin niistä viherkasveista ja kuinka ollakaan samaisena iltana isäntä yllätti minut Tuoksuköynnöksellä ja sahanterällä. No nyt te ihmettelette, että onpa kumma yhdistelmä. Ensinnäkin naurahdin hyvälle yhteensattumalle kun olin juuri kirjoittanut blogiin viherkasveista ja isäntä ilmestyy kasvin kanssa kotiin. Hän ei ollut yhtään tiennyt, että olin niistä postaillut. Sahalla taas on sellainen tarina, että sain isoisän vanhan sahankahvan. Siihen tarvittiin uusi terä, joten uudesta sahasta sellaisen saa kätevästi.
Puutarhahommissa tulee aina tarvetta sahaan ja onhan nättiin sekä luonnolliseen kahvaan aina mukavempi tarttua kuin kylmään muoviseen.


Sanoisin, että sata kertaa kauniimpi kuin nykyajan muovikahvat. Ennen on osattu tehdä ja arvostaa kaunista sekä luovaa kädenjälkeä. Saman asian huomaa entisajan rakennuksissakin.




Tämä tuoksuköynnös oli myös kaunis. Kukat olivat jo nupuillaan olleessa niin söpön muotoisia ja auettuaan ihanan tuoksuisia.
Tuoksuköynnös (Stephanotis floribunda) pitää hajavalosta. Se pidetään poissa suorasta auringonvalosta keväästä syksyyn. Näin talvella se suosii viileätä kasvupaikkaa.

Kukkiessaan tuoksuköynnöksen multa pitää olla koko ajan kosteana, sillä kuivuminen saa kukkanuput putoamaan. Kuitenkin jos talvella kasvi pidetään viileässä mullan tulee olla kuivempaa.

Lannoittaminen tapahtuu joka toinen viikko keväästä syksyyn vähätyppisellä lannoitteella. Talvella ei lannoiteta.

Hoito-ohjeiden jälkeen kiinnitin huomiota tämän ihanan kasvin lisäämismahdollisuuksiin. Eli lisääminen tapahtuu puutumattomista tai hieman puutuneista pistokkaista, joita voi ottaa mihin vuodenaikaan tahansa.
Kunhan saan kannettua kaupasta taimimultaa niin kokeilen heti lisäämistä.


Hyvää viikon alkua kaikille!

Toivoo Marjut

torstai 2. helmikuuta 2017

Hyvinvointia viherkasveista etsimässä

Opiskelen tässä tällä hetkellä etänä viherkasvien tunnistamista ja niiden suomalaisia että latinankielisiä nimiä. Lisäksi teen viherkasvitehtävää jossa valitsen viherkasveja julkisten tilojen vihersisustusratkaisuihin. Täytyy myöntää, että ennen näitä tehtäviä tunsin ehkä abauttiarallaa kymmenkunta sisäkasvia nimineen. Siksi varsinkin tunnistustehtävä, jossa pitää osata 40 ja rapiat viherkasvia suomenkielisillä että latinankielisillä nimillä on tuottanut jonkinasteisia painajaisia mielessäni.

Tuntui mahdottomalta ajatellakaan, että muistaisi latinankieliset nimet joista suurin osa ei antanut minkäänlaista viitettäkään kyseiseen kasviin nimellään.
Nyt olen siinä pisteessä tämän muisti / tunnistustehtävän kanssa, että kappas vaan jollain konstilla aivoihini on jo tarrautunut nimiä ja pystyn yhdistämään ne oikeaan kasviin. Olen tehnyt muistisääntöjä, joskin välillä ne on niin huvittavia ettei kehtaa ääneen mainita. Pääasia on kuitenkin, että oppimista tapahtuu ja mahdottomasta tulee jälleen mahdollista.
Vielä myöhemmin tänä vuonna tulee tunnistustehtäviä mm. perennoista, pensaista ja puista.

Löysin netistä kasvien tunnistustehtävätestin joka on ihan mielenkiintoinen vaikka ei alaa opiskelisikaan. Tästä pääset tunnistamaan luonnonkasveja, jos haluat testata tietämystäsi. 

***

Varsinkinkin vihersisustustehtävää tehdessäni ajattelin asiaa samalla myös kodin kannalta. Viherkasvithan näyttävät olevan suuressa suosiossa jälleen kotien sisustuksessa. Itse kiinnitin tämän lisäksi ehkä enemmänkin huomiota niiden ilmaa puhdistaviin ominaisuuksiin. Tämä asia on kiehtonut viime aikoina mieltäni.
Meillä ei vielä ole viherkasveja uudessa kodissa. Tahdon ensin huolella perehtyä juuri näihin huoneilmaa parantaviin vaikutuksiin sekä niiden sijoitteluun huoneissa ja sitä myöten valita mitkä menestyvät näillä valituilla paikoilla.

Selaillessani vanhaa kierrekansioita,
jossa näitä viherkasveja on poimin tähän kolme jotka miellytti silmääni.


Anopinkieli (Sansevieria trifasciata) miellytti silmääni suoralla veistoksellisuudellaan. Näitä jos laittaisi esimerkiksi kolme kappaletta kauniisiin ruukkuihin neutraalin väristä seinää vasten niin voisi näyttää nätiltä.
Luettuani kirjaa Anopinkielen kohdalta huomaan, että tämähän olisi oiva kasvi aloittelevalle viherkasviharrastajalle. Helppohoitoisena ruukkukasvina sen hoidossa ei kuulemma voi juuri epäonnistua 😊
Anopinkieli pitää runsaasta valosta mutta sietää varjoakin. Kirja tietää kertoa myös, että runsaassa valossa tämä kieliniekka saattaa jopa alkaa kukkia.
Koska terveysasiat kiinnostaa niin löysin artikkelin jossa epäiltiin anopinkieleä oikein ilmansuodattimeksi (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/20/huonekasvit-puhdistavat-sisailmaa). Totta tai ei, niin minun silmää se ainakin miellyttää ja haluan uskoa sen ilmaa puhdistaviin vaikutuksiinkin oikein hoidettuna.
Pakko mainita, että onkohan kukaan stand-up koomikko tehnyt Anopinkielestä 😊 ja sen ilmaa puhdistavista ominaisuuksista juttua. Voisi toimia puutarha-alla toimivien ihmisten hauskuuttamisessa ja miksi ei muidenkin joita anoppivitsit naurattaa.



Liekö ikuinen päätään nostava matkakuumeeni etelän lämpöön palmujen alle saanut minut ihastumaan tällaisiin erilaisiin huonekasveina viihtyviin palmuihin. Olisihan se ihanaa, jos ne lievittäisivät joka päivä katseltuna pienesti kaukokaipuuta. Terveysvaikutus sekin, että matkakuume hellittää 😊

Blogini Teneriffan matkakuvia selaillessani löysin postauksen jossa näkyi useampi palmu joten ihastukseni näihin uljaisiin viuhkoihin on piillyt jo pitkään. Tästä pääset tsekkaamaan kuvia tuolta etelän lämmöstä palmujen katveesta.

Kirjaseni kuitenkin virkkaa, että Jukkapalmu (Yukka elephantipes) ei ole aito palmu. No voi HÖH! Väittää sitä agaaveheimon kasviksi, mikä ei minulle ainakaan aukea vielä tässä vaiheessa koulutusta. Tämä jukka on kuitenkin kasvatettu rungonpalasista jonka yläosaan kehittyy pari, kolme lehtiruusuketta ja tyveen juuret.

Ylen sivun samaisessa artikkelista josta bongasin tiedon Anopinkielen ilmaa puhdistavista vaikutuksista on palmut päätyneet sinne allergisoivien kasvien listalle. Hitsi sentään! Tämä koskettaa kuitenkin pääasiassa allergisia joiden kannattaa vältellä tätä jukkaa. Meidän talouteen se kuitenkin voisi sopia, kun allergiaa kumpaisellakaan ei ole, tietääkseni. Toivottavasti jukka ei tuo sitä tullessaan, jos sellainen meidän kotiin päätetään hankkia.

Kuvassa viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä ollut Presidentinpalmu (Washingtonia filifera). Ensin suomenkielisestä nimestä tuli mieleen Sauli Niinistö ja lukiessani latinalaisen nimen mieleeni tuli Donald Trump. Kunpa kaikki nimet olisi näin hyvin pääteltävissä! No onneksi tämä on ehkä ensimmäinen ja toivon mukaan viimeinen, kun politiikka sekoittuu viherkasveihin näin selvästi. Ei millään pahalla, mutta mieluusti pitäisin nämä kaksi asiaa erillään.

No jos Anopinkieli ensimmäisenä oli helppo niin tämä palmu ei omistajaansa helpolla päästä. Presidentinpalmu vaatii paljon valoa, jotta se jaksaa kasvattaa hyviä lehtiä. Nykyään tosin uusissa omakotitaloissa on isoja ikkunoita niin uskon, että tällaisissa se valo ei muodostu ainakaan ongelmaksi. Meillä on isot ikkunat, mutta näillä neliöillä ikkunapaikat on kyllä valitettavasti varattu.
Meillä tämän presidentin voi siis ainakin unohtaa.
No onhan tässä jo ainakin yksi MELKO VARMA  ja yksi EHKÄ ehdokas löytynyt. Nyt en tarkoita Saulia ja Donaldia. Niitä tuskin kumpaakaan kiinnostaa muuttaa meidän huusholliin viherkasviksi.

No mutta tällaisia pohdintoja tänään.
Hyvää viikonlopun odotusta teille!

Terveisin Marjut

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Auringonlaskuja arjen yläpuolella

Tänään päätin viedä kirpparille lisää tavaraa. Onneksi siellä oli tavarat tehneet kauppansa niin uutta mahtui hyllylle. Kyllä on ihana tunne kun saa nurkista itselle tarpeetonta tavaraa pois. Tosin sinne mennessä pitää olla kyllä tarkkana ettei sorru ostamaan muiden pöydistä jotain. Sivusilmällä vain vilkuilin kun ohi kävelin, että olisihan siinä ollut jotain kivaa. Äkkiä ohi vain ettei tule sorruttua.

Kirpparireissun jälkeen menin vesijuoksemaan. Melkein parin vuoden tauon jälkeen pongin jälleen vettä vyö lanteilla. Kyllä tuntui ihanalta!!! En ollut enää muistaa kuinka hyvältä se tuntuikaan. Ajattelin, että josko nyt onnistuisin aloittamaan harrastuksen uudelleen. Edes kerta viikkoon kun onnistuisi käymään niin se olisi jo hyvä.

Ulkona on ollut nyt niin liukas, että lenkille lähtö on ollut kyllä työn takana. Aina vähän jännittää kävellessä jään päällä vaikka sitä on hiekoitettukin. Toistaiseksi olen pysynyt pystyssä toisin kuin mieheni.

Vaikka ulkona on ollut liukas niin säässä ei ole kyllä juuri nyt ollut mitään valitettavaa. Varsinkin iltapäivän auringonlaskut on ollut uskomattoman kauniita. Aivan ollut jo kesä mielessä ja jos totta puhutaan niin onhan niistä tullut mieleen etelänmatkojen auringonlaskutkin. Toistaiseksi matkakuumeeseen pitää riittää unelmointi. Huomasin, että todellisen tuntuiset puitteet sille saa uimahallissa johon tulee ulkomaalaisia. Seisoin suihkun alla, silmät kiinni kuunnellen vierasta kieltä. Nenääni kantautui vielä joku aivan taivaallisen hyväntuoksuinen shampoo tai suihkusaippua. Aivan siinä tuli mieleen joku hieno Spa hoitola ja hetken elin mielikuvituksissani kuuden tunnin lentomatkan päässä etelään.

Vaikka sitä etelänmatkat kiiluvatkin silmissä välillä niin mieluusti työntäisin kädet jo multaan täällä kotimaassa. Koulutehtäviä tehdessäni into vain kasvaa ja tämän tästä olen kerännyt kesää varten materiaalia nurkille tulevaa puutarhaa varten. Viimeisimpänä lautakasaa vasten nojaamaan kannettiin vanha sängynpääty ja patjan jousiosa. Näistä pitäisi jotain kivaa suunnitella ensi kesäksi. Pinterestistä olenkin käynyt pinnailemassa usein kaikkea kivaa puutarhaideaa.
Mutta nyt aika rientää ja minä myös.


Terveisin Marjut