Rallia ja repsahduksia

Eilen oli siis rallit täällä maalaismaisemissa, ja kun täällä nyt joskus jotain tapahtuu niin pakkohan sinne on silloin mennä paikanpäälle katsomaan. Toivoin niin hyvää keliä, mutta arvata saattoi, että sitä se ei ollut. Vettä tuli kuin ... sangosta olisi kaatanut. Hieman tihuutti jo kun lähdimme emännät + Sulo traktorin kauhassa istuen ja isännät hytin suojissa. Eli housut oli päältä hieman märät jo paikalle päästyämme. Sade senkuin yltyi ja isäntä lähti takaisin hakemaan pressua, että saataisiin kisakatsomo katettua suojaan. No siellä sitten seistiin kun sillit suolassa pienen pressun alla. Kaikki sinne ei edes mahtunut joten välillä yksi sun toinen seisoi vesisateessa. Pääsin myös vähän ottamaan kuvia ralliautoista. Haastavaahan se toki on kun tällä suoralle ne päästi tuhatta ja sataa ohi. Melkein kun sai napin pohjaan niin ralliauto oli jo ohi.




Puolessa välissä kisaa me Sulon kanssa luovutimme ja lähdimme kotiin kävellestä lämmittelemään. Sulo ei niin ralleista eikä siitä vesisateesta piitannut. Vaikka välillä nostin sitä traktorin koppiin lämmittelemään ja sylissäkin sai olla pitkiä tovia niin tämä olemeinen nyt ei vain ollut hänen juttu. Toki, kun paistettiin makkaraa niin ruokkioita hänellä oli monia. Se taisikin olla Sulon kohokohta :)

Autoista ja ruoasta kun tässä nyt puhutaan niin kerrompa huvittavan jutun mikä tapahtuin tänään iltapäivällä minulle. Eilen illalla innostuin tekemään hernekeittoa ja siinä jääkaappiin laittaessani sitä huomasin että eihän sinne mitään mahdu. Siellä vie hyväisen tilan laskiaspullatkin joita olin innostunut viikonloppuna tekemään. Isäntä sanoi, että hän kipasee viemään rokan asuntoauton jääkaappiin, että sinne mahtuu. Tänään sitten tulin kotiin hernekeitot silmissä ja suuta lipoen. Pääsin pihaan ja huomasin, että asuntoautoa ei ole missään. Ajattelin sitte, että ruokani oli siinä sitten samalla saanut pyörät alleen. Saman tien puhelu isännälle, että missähän päin maailmaa hernerokka menee. Isäntä ei ollut löytänyt aamulla autonsa avaimia ja oli lähtenyt asuntoautolla töihin. Että sattumoisin näin oli päässyt käymään juuri silloin kun siellä on emännän eväät. No eihän siinä nyt auttanut muu ku keittää sumpit ja syödä laskiaispulla tai pari. Hitsi kun näitä repsahduksia sattuu! Ja vielä sydänviikolla. Hyi Marjuttia! :)

Hyvää sydänviikon alkua
toivoo sydänaikuinen Marjut :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keittiön uusi saareke

Tuoksuköynnös

Lasitettu terassi