Betonisilla jalanjäljillä jatkuu...

Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä... voisi sanoa taassenkin. Ei kestänyt betoniset jalanjäljet taaskaan astumista vaikka laitoin paksumman kerroksen betonia ja paljon rautanauloja vahvikkeeksi. Mutta ajattelin niitä hyödyntää siltikin astinkivinä puutarhapoluilla. Asetan jalankuvion vain tiukasti maahan niin ei se haittaa vaikka se hieman halki onkin. Ajaa se asiansa kuitenkin. Ja ne jotka ovat vielä ehjiä, ilman säröjä niin yritän säilyttääkkin ne vain ehjinä ja pidän ne koristemielessä puutarhassa. Mutta tästä taas oppii, että kaikki ei aina mene putkeen eikä voikkaan mennä. Mutta ei saa lannistua vain uutta ideaa kehiin.  









Joskus taas voi käydä niin että jostain vastoinkäymisestä poikii uusia ideoita. Tänään huomasin senkin. Monessa lehdessä ja puuhakirjoissa on ollut ohjeita kuinka valetaan raparperinlehden päälle betonia ja siihen massaan myös upotetaan rautaa, että siitä tulee kestävempi. Aika hyvin olen osan näistä saanutkin onnistumaan, mutta viime talven jälkeen huomasin että yksi iso oli mennyt keskeltä kahtia ja hieman pieniä murtumia myös tullut. No yhtäkkiä kun tänään niitä sitten järjestelin puutarhassa niin huomasin, että tästä rikkimenneestä voisi saada johonkin kohtaan kauniin yksityiskohdan siipinä. Oikean puolen alakulman halkioimankin saa varmasti piiloon kun istuttaa siihen ympärille joitain nättejä kukkia.






Tälläistä tällä erää...    Hyvää viikon jatkoa kaikille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keittiön uusi saareke

Tuoksuköynnös

Lasitettu terassi