Poroja ja matkamuistoja

Jälleen postaus reissulta... :)

Kaikkista eniten matkalta
odotin ehkä maisemia, revontulia ja POROJA :)
Mielestäni porot ovat niin
helluisen näköisiä, mutta
samalla sellainen sarvipää on
niin ylväs eläin.

Joten porojahan piti mennä
bongailemaan Jounin kaupan edustalle.
En muista nähneeni koskaan valkoista
poroa, uskoisin että se oli sellainen
albiino poro.
Oli vähän arempia poroja täällä
kuin Konijänkän kotieläinpihalla
missä se poro oli varmasti tottunut jo
ihmisten rapsutuksiin.









Porot oli nähty ja sitten suunnattiin
shoppailemaan Lapinkylään Joulupukin käsityöpirttiin
jossa samassa yhteydessä on Revontuliravintola Poro.
Se oli kyllä ihastuttavalla paikalla
ja todella tunnelmallinen myös sisältä kuin
ulkoa. Sieltä ostimme parit kortit kotipuoleen
lähetettäväksi.
Mies osti aidon Lapin puukon ja minä
kaksi poron sarvesta tehtyä avaimenperää
muistoksi elämäni ensimmäiseltä
Lapin reissulta.
Keskustasta toisesta lahjatavaraliikkeestä
hankin vielä poron sarvesta tehdyt korvikset
ja kaulakorun. Mies osti minulle myös
poronsarvet seinälle muistoksi.
Joten kyllä on nyt muistoja kylläkseen,
ei aivan heti pääse tämä loma unohtumaan
kun joka paikassa on matkamuistoja. :)





Kommentit

Anonyymi sanoi…
Noissa valkoisissa poroissa on jotain satumaista, liekö ollut joku elokuva joskus mistä sellainen tunne tulee... Kyllä hyvin tunnelmat välittyy kuvista ja kiva kun saitte käyttökelpoisia matkamuistojakin... ja parhaat säilyy sydämessä, joita on kiva muistella ja jakaa... t.Jaana
Marjut sanoi…
Joo se on kyllä kumma juttu, että heti tuo erilainen, valkoinen poro kiinnitti myös minun huomion. Jotenkin minulla ainakin on se, että erilaisuus kiehtoo näin muutenkin muissakin asioissa. Ehkä se johtuu siitä, että on itse ollut sydänvian vuoksi ns. erityisessä asemassa lapsesta asti ja sitä myötä aina se "erilainen lapsi" ja voi olla, että siksi opiskeluaikoinakin kiinnostuin työskentelystä erityislasten parissa.
Anonyymi sanoi…
Hyvin ymmärräm tuon ajatuksen erilaisuuden kiinnostumisesta, kun on omaa kokemusta ja kosketuspintaa... yleensä ns. "heikkoudet" kääntyykin voimavaraksi, että voidaankin lopulta kiittää:) -Jaana-

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keittiön uusi saareke

Tuoksuköynnös

Lasitettu terassi