Uuden innostuksen alku

Viimeksi bloggailin uudenvuoden lupauksista ja
rikkoontuneesta lämminvesivaraajasta....
Kuinka ollakkaa onni onnettomuudessa se kone
ei ollutkaan mennyt rikki vaan toimimattomuus
johtui siitä, kun taloomme asennettiin hiljattain uusi
sulaketaulu. 
Aloimme pohtimaan tätä koneen "rikkoutumista"
ja sulaketaulun vaihdon ajankohtaa oikein yhteistuumin
tarkemmin. Koska päivää paria aiemmin olimme sulaketaulua räplänneet ja merkinneet mikä sulake johtaa mihinkin, koska sähkärin tekemä taulukko näistä ei pitänyt kutiaan.
 Koolle kutsumani apuvoimat mittailivat ja
säätivät tarkemmin sähköistyksiä... niinhän se sitten
vain oli että vain yksi sulake johti lämminvesivaraajalle
ja sieltä puuttui kaksi jotka sitten kokeilemalla löydettiin.

***

Tästä minulla kuitenkin
tuli mieleen se juuri tekemäni uuden vuoden lupaus ja sen
vaikutukset tähän tapahtumaan. Olin päättänyt ottaa iisisti
vastoinkäymisten kohdalla ja sitten tämäkin asia kääntyi
parhain päin, kun päätin että tämäkin asia otetaan ihan rennosti, kun ei tässä nyt muutakaan voi. Koneen toimiminen toi kyllä hyvän fiiliksen ja luottoa siihen, että asiat voi myös korjaantua ja pitää ottaa ne asiat rennommin ettei vaahtoa turhasta ja luo ympärilleenkin ikävää fiilistä.

***

Sillävälin, kun luulin koneen olevan vielä rikki niin ehdin suunnittelemaan jo uutta pesuhuone - kodinhoitotilan remonttia
joka olisi hamassa tulevaisuudessa. Nyt meillä on
pieni kodinhoitohuone, suihkutila ja varastona toimiva sisäsauna, kun saunomme alati ulkosaunassa. Tämä kolmen tilan pikku L:n muotoinen "putki" on vuodelta 1993 samoin kun vielä vain eteenpäin puksuttava lämminvesivaraajamme. Mitään stailia nämä tilat eivät ole, mutta niin kauan kuin kaikki toimii moitteettomasti niin mielestäni näille tiloille ei tarvitse tehdä mitään.... muuta kuin pieniä tilaa tuovia asioita..
Joten otin synttärilahjaksi saamani snapponini ( pieni porakone) ja aloin ruuvata seinäkaappia irti tehden tilaa avohyllyille.
Onneksi en juurikaan heitä mitään pois joten Ikeasta joskus ostetut hyllyt oli tallessa, sopivasti melkein seinän väriin petsattuna. Vähän jouduttiin hyllyistä leikkaamaan pois, että
ne mahtuivat tilaan... (tämän hoiti onneksi isäntä, koska hän ei anna minun oikein enää koskea mihinkään teräviin juttuihin, koska  leikkasin kerran sipulisilppurillakin peukusta siipaleen pois ja vertaha tuli ku häriän kurkusta.. mutta asiaan jälleen..)
Avohyllyille keräsin tarvitsemiani asioita kauniisiin säilytysastioihin. Huomasin, että keittiöstäkin löytyi käyttämätön, kyltiäisenä joskus saatu peltipurkki jonne oivasti sai laitettua pesujauheen. Suurin muutoksista kuitenkin oli se,
kun kodinhoitohuoneen ja suihkutilan välinen massiivinen puinen ovi otettiin pois kokonaan. Voi elämä se tila avartui. Mietinkin, että miksi ihmeessä olin katsellut ns. "turhaa ovea" siinä näinkin kauan. Se vei siinä aivan turhaa tilaa pienestä kodinhoitohuoneesta ja nyt oli avarat näkymät puolin jos toisinkin. Sitten, kun minulla on paha tapa vielä laittaa ripoihin ja oven päälle roikkumaan pyykkiä, roskapussia jne.. niin nekin osaksi vei sitä tilaa myös.

***

Vaikka pidänkin kovasti vaaleasta sisustamisessa mistä tämä sisustus on aika kaukana niin järjestys ja avaruuden tuntu joka tähän tilaan tuli näillä muutoksilla peittoaa tällä hetkellä sen kaipuun. Ehkä joskus sitten tulevaisuudessa nämäkin tilat saavat valkoista maalia paneeliensa päälle.
Haaveita pitää olla :)
***


Nyt voi todeta enää vain että loppu hyvin 
kaikki hyvin. 


***

Hyvää viikon jatkoa 
-Marjut-


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keittiön uusi saareke

Tuoksuköynnös

Lasitettu terassi