Positiivisuuden hyvät vaikutukset

Kesäloman lopulla päätin, että tuleva arki alkaa positiivisin mielin. Nyt tätä positiivisuus "kuuria" on kestänyt noin puolitoista kuukautta ja voin sanoa, että sillä on ollut hyviä vaikutuksia. Mieleni on ollut virkeämpi ja voisi sanoa, että aivot menee osaksi jo automaatiolla positiiviseksi.
Tällä tarkoitan sitä, että jos eteeni tulee arjen vastoinkäymisiä niin kohtaan ne, käyn läpi, mutta en jää rypemään niihin. Minulla on ainakin ollut se ongelma, että jään niihin kiinni ja joskus suurentelen tapahtuneita vastoinkäymisiä. Aiemminkin olen kokeillut hieman samalla tavalla aloittaa tälläistä asenne muutosta, mutta nyt loman jälkeen aloittaminen tuntuu tepsivän paremmin. Ehkä se idea on siinä, että aivot on saanut olla loman ajan narikassa ja nyt tilalle on asennettu uusi positiivisempi versio :)

Nyt olen sitten huomannut mitä olen negatiivisten tunteiden tilalle saanut. Uusia ideoita sekä uutta puhtia! Negatiiviset asiat eivät enää kuormita minua vaan pystyn nauttimaan elämästä enemmän. Suuntaan energiani toisin ja sen on myös varmasti lähimmäisenikin huomanneet. Minusta tuntuu, että kun pystyn muutoksen myötä olemaan ns. "paremmalla päällä" kuin ennen on isäntäkin sen huomannut. Jotenkin hänkin on nyt paljon positiivisempi tai sitten vain näen hänetkin eri valossa kuin ennen. Toivon tosiaan tämän tilan olevan pysyvä, eikä mikään muuta sitä. 

Olen vuosien takaisten isojen vastoinkäymisten jälkeen oppinut arvostamaan elämän pieniä asioita, mutta nyt saan niistäkin paremmin ilon irti. Nauraminenkin on lisääntynyt sekä huomaan, että kun en vatvo koko ajan jotain asiaa mielessäni niin minusta on tullut sosiaalisempikin. Tämä osaltansa varmasti lisää sitä onnellisuuden tunnetta, kun pystyy olemaan enemmän läsnä tilanteissa ja muidenkin ihmisten elämissä.

Kuullostaa näin jälkikäteen, että elämäni on ollut aika itsekeskeistä. Olen junnannut turhien negatiivisten asioiden ympärillä. Kuitenkaan niiden pyörittelystä ei ole lopujen lopuksi ollut kuin haittaa minulle itselle ja sitä myötä ehkä ainakin lähimmäisilleni.

Olen aina ollut nauravainen ja päälle päin hymysuinen persoona. Ainakin ihmiset ovat näin kertoneet.  Nyt voisin ajatella, että olen ollut ajoittaan "todella hyvä näyttelemään" hyvää oloani. Hymy on luonnistunut vaikka sisimpäni olisi täynnä raivoa. Tämä ei taatusti tee kenenkää psyykkelle hyvää.

Aikaisemmin sana EI oli minulle vieraampi kuin KYLLÄ, mutta minusta tuntuu että alan pystyä näkemään asioita siltäkin kanttilta ettei minun tarvitse joka asiaan suostua. Alan tajuta, että loppupeleissä se olen ainostaan minä joka tiedän oman parhaani ja mihin pystyn, kykenen, jaksan jne. Ei ihmisen kaikkeen tarvitse suostua mitä pyydetään. Mikä parasta pystyn esittämään kieltävän vastaukseni niin ettei minulle tai sille toiselle henkilölle jää mielestäni pahaa oloa siitä, että kieltaydyn. 

Tälläisiä mietteitä positiivisuudesta, asenteen muutoksesta ja siitä että osaa olla itselleen sekä muille armollinen.

Positiivisin perjantai paatoksin Marjut


Kommentit

mummeli sanoi…
Hienoa on ajatella positiiviseti, se helpottaa, kun ei tarvi murehtia jokaista pientäkin vastoinkäymistä. Hyvää jatkoa valitsemallesi asialle!
Kiitos. Tämä tuntuu kyllä oikelta tieltä ja on nostanut taakan harteiltani jota olen kantanut liian kauan. Nyt on tosiaankin helpottanut kun ei joka asiaa tarvitse murehtia ja vatvoa.
Satu V sanoi…
Todella hyvä postaus. Positiivisuudella pääsee pitkälle. Mullakin on huono tapa jäädä välillä märehtimään asioita.
Kiitos, kiva kuulla :) Uskon etä meitä "märehtijöitä" on aika paljon :) Nyt itse siitä osaksi irtautuneena huomaan kyllä että märehtimisen tilalle on tullut jotain paljon parempaa. Ratkaisuja ja ideoita moniin asioihin tupsahtaa mieleen nyt kun niille on aivoissa tilaa märehtimiseltä. Jaksaminen fyysisestikin on aivan eri luokkaa nyt.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keittiön uusi saareke

Tuoksuköynnös

Lasitettu terassi