Ihmieden aika ei ole ohi..
Ihmeiden aika ei ole siis ohi, kun tämä akka aloitti kuntosaliharjoittelut... En olisi ikinä uskonut, että käyn salilla.. Olen itsekseni aina uhonnut, että saman asian ajaa kun kotona nostelee kontusankoja talvella kun taloa lämmitetään tai kun puita on pitänyt sahata ym. kottikärräilyt. Mutta nyt taas osoittautui vanha sananlasku toteen, että "Älä koskaan sano ei koskaan". Ensimmäinen viikko ja ensimmäinen ämpärillinen hikeä on vuodatettu... Ja täytyy sanoa, että onhan sillä eroa tekeekö salilla treeniä vai kotona pakollisia kotihommia hampaat irvessä. Jo se maisemanvaihdos vapauttaa mieltä sekä muiden ihmisten näkeminen. Ryhmätunnilla ohjaajan tsemppaus, vastusten säätäminen laitteissa sekä se, että näkee ne luvut vilajavan laitteen näytöllä ja mielessään ajattelee että kylläpä puristan vielä itsestäni ainakin jokusen toiston lisää. Itsensä ylittämistä. Joskus laitteissa on ollut joku selvästikkin kokeneempi ja vahvempi treenari, kun laite e