Elämää maalaismaisemissa

Vielä halusin jakaa teidän kanssa kuvia sekä mietteitä Konijänkän kotieläinpihan  idyllisestä pihapiiristä ja kauniista maisemista. On ne Lapin maisemat vain niin kauniita ja varsinkin silloin, kun tulee näin talvella tuolta kotopuolesta  jossa sitä  lunta ei ole.  Tämä Konijänkän kotieläinpihan pipapiiri oli myös niin ihanan idyllinen ja  oikea talven ihmemaa kaikkinen suloisine eläimineen. En voi edes kuvitella miltä ulkomaalaisista tuntuu tulla tälläiseen paikkaan ensimmäistä kertaa jos omassa maassa ei ikinä ole lunta. Mahtaa olla heille oikein eksoottinen elämys.  Ulkomaalaisia tuli meitä portilla vastaan, kun olimme lähdössä täältä ja he tervehtivät meitä kohteliaasti. Siitä tuli kyllä myös hyvä mieli, että eri kansallisuudet tervehtivät toisiaan maailmalla kohdatessaan. Aivan niinkuin me karavaanaritkin täällä ja maailman turuilla moikataan toisiamme aina ohimennessämme :)

Eilen sitten starttasimme heti aamusta  10 kieppeillä Konijänkän kotieläinpihalle joka on auki joka päivä 10 - 16. Heti kun päivä alkoi valjeta niin eikun uusia seikkailuja koti. Lähdimme talsimaan kävellestä ja voi olla, että kuntoni on hieman huono kun jos tällä vajaan 3 km matkalla sinne suuntaan olin jo vähän poikki. Osansa varmasti teki nämä maaston korkeuserot joita osaksi matkalla oli. Mutta perille päästiin ihan apostolin kyytillä ja oli se sen väärtti. Heti aluksi vastassa tervetulleeksi meidät toivotti laama ja poro. Kävimme sisälle suorittamassa maksun ja lähdimme kierrokselle. Heti aluksi talon kissa tepsutteli kannoillemme ja sille piti tietysti osoittaa hellyyttä kun kerta ihmisrakas kissa oli. Kissa oli niin ihanan pörröinen ja pehmoinen että ei siitä olisi malttanut matkaa jatkaakkaan, mutta pakkohan se oli jotta aikaa riitti muidenkin eläinten tuijotteluun ja rapsutteluun. Oli siinä arktisessa maisemassa niin isolla k

Joulu on vietetty sukuloiden ja nyt oli aika laittaa taas asuntovaunua auton perään. Tämä ensimmäinen talvinen karavaanarireissumme kohdistui Ylläksen Äkäslompoloon. Tiedossa oli ajoa siis monia satoja kilometriä joten luulimme tietävämme mihin olimme varautuneet matkan suhteen.  Matka meni rattoisasti aina Tornioon asti, mutta siitä asti Ylläkselle tie oli niin huonossa kunnossa. Välillä ajettiin alle 50 km/h ja loppumatka kestikin odotettua kauemmin. Tie oli osaksi sulanut niin täryytti niin lujaa, että ajateltiin, että onkahan vanussa enää mitään ehjänä. Joku kuski räikättelikin takana (ja vielä rinnallakin) kun lähti sitten viimein meitä ohittamaan. Mieheni ajoi tottakai rauhallisesti tuollaisella tiellä. Minua jännitti isot mäet ja syy siihen on varmasti liian vilkas mielikuvitukseni ja kauhuskenaariot vaunun luistamisesta rinnalle yms. No pääsimmepä ehjänä tänne perille vaikka oli se loppumatka vähän hammasten kiristelyä. Matkanvarr

Viimeisessä mutta ei todellakaan  vähäisimmässä luukussa :) olen miettinyt jouluperinteitä. Mielestäni perinteet ovat ihania,  varsinkin jouluperinteet  Joka joulu mennään melkein  saman kaavan mukaan.  Joskus kuitenkin on pakko poiketa  kaavoista  jostakin syystä mutta pääasiallisesti samat asiat toistuvat vuodesta toiseen  ja se ei kyllästytä yhtään kun joulu on kerran vuodessa vaan. Joka joulu kierretään omat perheet lävitse ja nautitaan toisten seurasta hyvällä mielellä. Olen huomannut, että jokainen on mielestäni paremmalla päälläkin joulun aikana. Tai sitten voi olla että asiat joista praatataan vain on tavallista positiivisempia.  Joulusaunaan olemme menneet jo päivällä jouluaattona. Pitäähän sitä ittensä pestä hyväksi kun istahtaa joulupöytään vai olisiko syy se, että sen jälkeen kun joulupöytään istahtaa niin sieltä ei ole enää paluuta vaan ähkynsä vuoksi ei jaksa enää tehdä mitään. Koska onhan sitä heti otettava ainakin jotain herkkuja kun mahaan al

Siellä se joulu on ihan nurkan takana jo ja tässä välillä ollaan kotona käymässä ennen seuraavaa visiittiä sukulaisten luo. Joulukattausta hieman suunnittelin meille kahdelle vaikka pääasiassa joulu meneekin siis sukulaisissa. Ihanaa fiilistellä kerrankin fiinien lasien ja muiden kattaustarvikkeiden kanssa kynttilän valossa. Useimmin pitäisi laittaa pöytä koreaksi liinojen ja servettien kera. Eihän se kuitenkaan aikaa paljon vie, mutta tuo kuitenkin arjen keskelle hieman juhlafiilistä. Joulukattaukseen taivuttelin rautalangasta servetinpitimet. Rautalangasta taivuttelin servettipitimet. Näihin tunnelmiin jäämme odottamaan jouluaattoa ja viimeistä luukkua :)

Viimeinen adventtisunnuntai on käsillä  ja nyt sytytetään neljäs kynttilä. Nyt on sitten kaikki neljä kynttilää  sytytetty ja joulu on todella lähellä... Täällä on aloitettu joulun vietto jo perheen sekä sukulaisten parissa ja samalla tyylillä jatketaan koko joulunaika :) Hyvää joulunalusaikaa kaikille! Vielä olisi kuitenkin kaksi luukkua avaamatta... joten huomiseen :)

Olen alkanut vasta tässä kolmen kympin hujakoilla  kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta.  Nyt taas loman tuolla  oven takana kolkutellessa olen miettinyt josko taas etsisi käsiinsä jonkun kirjan jota lukea ja samalla rentoutua. (En kuitenkaan pysty vain olemaan joten kirja nenän edessä minulla on jotain tekemistä samalla kuin oleskelen). No mutta asiaan... Halusin vähän listata kirjoja jota olen jo lukenut ja haluaisin lukea, josko niistä olisi jollekkin lukijalle vinkkejä joulun ajan lukemisiksi. Lorna Byrne - Enkeleitä hiuksissani Lorna Byrne - Portaat taivaaseen Lorna Byrne - Toivon viesti enkeleiltä Anna-Liisa Valtavaara - Kiltteydestä kipeät Anita Moorjani - Kuolema antoi minulle elämän Itse pidän sellaisista tositarinaan pohjautuvista ja ns. "elämänhallinta" kirjoista joten sen vuoksi listaan ei ole eksynyt muunlaista kirjallisuutta. Olen toki Seppo Jokisen kirjoja lukenut ja ne ovat kyllä temmanneet niin tosi kovasti mukaa

Tunnelman luominen on mielestäni ihanaa ja tietenkin joulunaikaan, kun saa fiilistellä vielä kynttilöiden ja jouluvalojen kanssa. Tässä siis joulutunnelmaa meidän  keittiöstä ja  ruokailutilasta.

Eilen olin vähän shoppailemassa joululahjoja ja en ymmärrä kuinka tuosta kaupasta käynnistä sekä lahjojen metsästämisestä on tullut minulle niinkuin pakkopullaa. Ajatuskin siitä, että joutuu lähtemään siihen ryysikseen hikoilemaan saa jo melkein hien pintaan täällä kotona. Mieluiten tekisin lahjoja itse (osaa kyllä olen  tehnytkin). Mutta totta puhuakseni en tiedä arvostetanko tänä päivänä itse tehtyä niinkään kuin sitä että lahja on ostettu kaupasta. No tänä jouluna läheiseni niitä itse tehtyjä tulee saamaan ja tulevat saamaan myös sellaisia lahjoja joita ei voi käsin kosketella vaan ne koetaan. Tämän vuoden lahjateemana voisin pitää elämyksiä ja itse tehtyä.. Lahjassa lukee siis useimmiten tänä vuonna Made in Marjut :) Yhden idean kivasta lahjasta sain yhdessä illassa jossa olin syksyllä. Siellä kokoontui paljon naisia ja lopuksi jokai sen piti etsiä pari.  Tiedossa oli loppurentoutuksena parille tehtävä jalkahoito.  Meille annettiin vesivati,  pikku p

Eilen innostuin leipomaan sydänsämpylöitä.  Vähän joulunaika mielessä mutta en tiedä riittääkö näitä sinne asti, kun taikina oli vain ½ litran. Yritin väsätä vähän tänne ohjetta, mutta kun aina summissa kaadan pussista  ruis- ja vehnäjauhoja ilman mittaa niin  tämän vuoksi olen vähän huono kirjoittamaan mitään jauhomääriä. Toki yritin muistaa tehdessäni vähän katsoa paljonko niitä laitan, mutta touhatessa se sitten unohtui. ½ litraa lämmintä vettä 1 tl suolaa 1 pss kuivahiivaa (sekoitetaan jauhoihin) ruisjauhoja sekä vehnäjauhoja oman maun mukaan sen verran, että taikinasta tulee kimmoisa Sitten taikina laitetaan kohoamaan noin 1 h. Kohoamisen jälkeen vaivataan ja kaulitaan levyksi josta voi ottaa piparimuotilla sydämen muotoisia leipäsiä pellille. Anna kohota hieman ennen uuniin laittoa. Pistele haarukalla ja paista uunissa 200 astetta 10 - 15 min.

Nyt on aika taas kaivaa kuusenkoristeet esiin,  koska viikonloppuna meille tuotiin kuusi. Vielä se odottaa ulkona leikkaamista oikeaan mittaansa koska sellaisenaan se ei kyllä mahdu meidän talossa ylväänä seisomaan. Minusta itse tehdyt kuusenkoristeet ovat niitä ihastuttavimpia. Toki minulla on kuusessa ollut melkein aina jotain kaupastakin ostettua.  Tässä kuvia viime vuotisista  itse tehdyistä  koristeista. Ihan varma en ole vielä mitä  tämän  vuoden kuuseen tulee.. olen vähän haaveillut täysin valkoisesta kuusesta, mutta saas nähdä millä mielellä kuusta sitte koristelen :) Näitä muistan tehneeni lapsenakin. Nyt jälkikäteen tuli myös mieleen, että noita vanhasta kirjasta leikattuja suikaleita taidettiin kihartaa niin enkelille tuli sitten kaunis mekko. Tähän taiteltuun paperitähteen sain idean lehdestä. Piparipoika ohuesta pahviloodan palasesta. Vanhoista kirjoista saa mielestäni kivan vanhahtavia koristeita jo värinsäkin pu