Elämää maalaismaisemissa

Vuoden 2019 viimeinen päivä. Jotenkin tuntuu hyvältä hyvästellä tämä vuosi ja ottaa uutta vastaan. Tämä vuosi on koetellut monella tapaa, mutta tehnyt minusta jälleen vahvemman ja viisaamman. Toiveikkain mielin otan vastaan vuoden 2020 ja yritän elää hetkessä, kuitenkin ottaen kiintopisteitä tulevaisuudesta mitä kohti pyrkiä. Rakas harrastukseni valokuvas on kulkenut läpi elämäni mukana. Sillä, että saa luoda jotain itse on valtava merkitys elämääni. Valokuvaus tuo välitöntä tyydytystä luovuuden nälkääni. Silloin kun se miellyttää omaa silmää voi tuntea niin vahvasti todeksi sen tuntee, että on ylpeä itsestä ja siitä kauneudesta minkä on pystynyt vangitsemaan hetkeen. Rakastan oppia uutta. Kuitenkin olen todennut luovuuden kanssa, että liika oppi rajoittaa sitä. Muutama vuosi sitten kävin valokuvaskurssia, jonka sittemmin jätin kesken. Opin kuitenkin käyttämään järjestelmäkameran manuaali toimintoja omiin tarkoituksiini sillä hetkellä. Kuitenkin samalla tunsin, että luovuuten

Paljon on nyt näkynyt somessa kauniita kransseja ja kranssi workshoppeja. Olen myös huomannut, että isot kranssit ovat huudossa maailmalla. Itse päätin kanssa kokeilla isompaa kranssia ja voi, että tykästyin. Ensiksi tein ison renkaan pajunoksista. Kieputtelin ne yhteen rautalangalla.  Ajatuksenani oli, että elävöitän kranssia erilaisilla havuilla etten käytä pelkkää kuusta. Vähän mielessäni asiaa suunnittelin ja päätin lisätä männynoksia kuusenhavun kaveriksi. Suunnittelin kranssin myös niin, että koko kranssi ei tule havua täyteen vaan pieni osa siitä pajupohjasta jää näkyviin. Lopuksi koristelin koko komeuden vanhoilla hopeisilla joulupalloilla. Tällainen siitä sitten tuli ja tykkään kyllä tälläisestä hieman erilaisesta havukranssista. Toivotan tässä vaiheessa teille kaikille oikein rauhaisaa  ja rentouttavaa joulunaikaa! - Marjut -

Tässä vinkki hieman erilaisesta joulupallosta Käytin vahoja, puisia verhojen ripustuslenkkejä.  Niiden ympäri virkkasin valkoisella trikookutellaa. Lopuksi tein päähän rusetin ja lenkin jolla pallon voi ripustaa koristeeksi. Näitä oli helppo ja mukava tehdä. Trikookuteen lisäksi tarvittiin iso virkkuukoukku. Jos itsellä ei ole tällaisia puisia renkaita niin kirpputorilta voi näitä löytää. Aina silloin tällöin niitä näkyy olevan myynnissä pusseissa siellä. Myös muovirenkaat sopii hyvin tähän työhön, jos sellaisia löytyy jostain. Hyvää joulun odotusta Sinulle, toivoo Marjut

Olen ihaillut useiden maiden joulusukka perinnettä ja päätin tehdä itselle tänä vuonna myös joulusukan. Joulusukat ovat näyttäneet silmääni lähinnä Joulupukin miehiseltä saapikkaalta. Tähän propleemaan hain muutosta ja tein naisellisemman version. Aikoinaan ostin säärystimet, jotka oli korkokengän muotoisessa pahvissa kiinni. En tiedä sitten vetosiko se hieno pakkaus minuun vai tarvitsinko oikeasti ne säärystimet. Nyt säärystimet ovat jossain mutta korkokengän muotoinen pahvi visusti tallessa askarteluhuoneessa.  Valitsin kankaaksi pellavakankaan. Piirsin mallin kankaalle ja leikatessani jätin n. 1 cm ompeluvaran. Ommeltuani sukan alkoi sen koristelu. Koristeeksi laitoin pitsinarua, joulunauhaa ja puisen napin. Halusin hyvin vaalean, mutta jouluisen sukan. Tännepäin saatiin luntakin taas ja alkoi tuntua taas jouluisemmalta. Sieltä se kohta alkaa joulukuukin eikä aikaakaan, kun joulu on ovella. Terveisin Marjut

Ranua Zoosta jatkoimme lähemmäs Joulupukkia. Yöpymispaikaksemme olimme varanneet Ibedcitysta vaunupaikan. Se oli parin kilometrin matkan päässä niin Santa Parkista kuin Joulupukin Pajakylästä. Heti seuraavana päivänä menimme Santa Parkkiin. Lippuja ostaessamme meille kerrottiin, että seuraavana päivänä saa tulla uudelleen ilmaiseksi samalla lipulla. No tottakai me mentiin.  Laskeuduimme jouluiseen maahan maan alle. Santa Park on ainut paikka jossa pystyy alittamaan napapiirin ja siitä voi ostaa jopa todistuksen ! Käytävä itsessään oli jo sykähdyttävä kokemus tunnelmaltaan. Jäägalleriassa oli - 10 astetta ja sitä ennen olikin laitettava lämmin, valkoinen viitta päälle, että sinne tarkeni mennä. Valoilla oli myös saatu tilasta elävä ja kaunis. Taidolla veistetyt jääveistokset oli kaunista katseltavaa. SantaPark Show jossa tontut esiintyivät oli aivan huikea. Taitavia tonttuja teki jos jonkinlaisia temppuja ja siitä oli saatu viihdyttävä niin lapsille kui

 Viime viikolla lähdimme pienelle "syyslomalle" Rovaniemen suuntaan asuntovaunulla. Ensimmäinen stoppi meillä oli Raunua Zoo. Aiemmin siellä emme olleet ollut. Otimme siellä paketin johon kuului ruokailu buffetpöydästä ja kierros eläinpuistossa. Mahaa jo kurnikin sinne päästyä, joten päätimme syödä ensin. Ruoka oli todella hyvää ja vatsat täynnä suuntasimme reitille elänpuistoon. Ranua Zoon eläinpuistossa on yli 50 arktista eläinlajia keskellä kaunista metsää. Metsä oli saanut talvisen lumivaipan päälleen ja oli suorastaan maagisen kaunista. Portista sisään käydessämme mietin, että aivan kuin olisimme kävelleet Narnian salaiseen lumimetsään. Reitti oli hyvin aurattu ja viitoitettu.  Tässä ylhäällä myskihärkiä ja alhaalla tunturipöllöjä. Jääkarhuille tultiin sopivasti antamaan ruokaa kun olimme katsomassa niitä. Sieltä he tallustelivat ruoan kimppuun niitä kutsuttaessa.  Ruskeakarhu oli tietenkin tähän aikaan vuodesta ansaituilla talviun

Meidän saunaan on muuttanut Tervasaunatonttu. Tervasaunatonttu on nimensä veroinen tonttu, joka tuoksuttaa parrastaan aidon tervan tuoksua saunaamme. Saunatonttuja on ollut nyt liikkeellä netin erilaisissa tee se itse ryhmissä ja itse päädyin myös sellaista kokeilemaan. Itseasiassa viimeisen sysäyksen asialle antoi pieni tervapurkki kaapissani, joka ostettiin Komiat Traktorit tapahtumasta pari vuotta sitten. Siellä sitä valmistettiin pienimuotoisesti näytöksessä. Tälle tervalle olen etsinyt sopivaa käyttökohdetta ja nyt se sellaisen löysi. Ensin pääksi ja parraksi taittelin juutti- ja hamppunarua. Availin punoksia niistä, että sain parrasta tuuheamman. Nenäksi löysin huovutusvillaa ja päähineeksi askarteluhuopaa. Lopuksi sivelin tervaa partaan sinne tänne. Siellä se ikkunan kahvassa nyt katselee ja tuoksuttelee saunojille. Saunassa on muutenkin kiva tuoksutella ja tehdä erilaisia rentouttavia hoitoja. Olemme alkaneet isännän kanssa käytt

Hyvää Isäinpäivää kaikille paapoille, ukeille, vaareille, isoisille, isille, isälle, varaisille, isäpuolille, iskille, isännille...  Meidän perheessä vietetään oman isäni ja meidän pienen perheen isännän päivää. Sulo koiramme pitää huolen siitä, että äitien- ja isänpäivät ovat tärkeitä meidänkin perheessä, vaikka lapsia ei olekkaan. Sulo saa rakkautta paljon ja antaa sitä meille niin paljon, että mun sydän ainakin pakahtuu onnesta tämän tästä. Voin puhua myös isännän puolesta ja kertoa, että on Sulo hänen sydämensäkin vienyt. Taannoin hän ompeli Sulo pojallemme tonttuviitan tulevaa Lapin reissua varten, että Sulolla on lämpimämmät oltavat ulkoillessa. Tonttuviitan alaosa on fleeceä ja ihan normi kangas päällä. Reunat on ommeltu fleecestä. Kiinnitys toimii fleecenauhoin kaulan alta ja etutassujen takaa.  Sulo hieman kokeilikin jo asua ja hyvin sopi ja pysyi päällä. ♡  Marjut  ♡

Tälläkertaa ihastelin netin ihmeellisessä maailmassa söpöä enkeliä, joka oli tehty pitsiliinasta. Pitsiliinoja on kertynyt aika kasa kaappien perukoille joten päätin tehdä päivien piristykseksi pitsiliinaenkelin. Enkeliin tarvittiin pitsiliinan lisäksi rautalankaa, paksua ja ohutta, iso puuhelmi ja villalankaa. Itse laitoin hiuksiin myös kiiltävää, ohutta lankaa.  Rautalangasta taivuteltiin ensin pitkät "kädet", johon taivutettiin pitkät "jalat". Raajojen pituudet riippuu pitsiliinan koosta ja ne mitataan siten, että niitä näkyy pitsiliinan alta sen verran, kun itse haluaa. Liitoskohdan paikallaan pysymisen maksimoin kuumaliimalla ennen ohuella rautalangalla sitomista. Puuhelmen reikään liimattiin villalanka ja ohut lanka, jos sitä haluaa laittaan. Ensin kuitenkin kannattaa pujottaa reijästä kiinnitysnaru. Kiinnitysnaru sidotaan rautalankojen kiinnityskohtaan. Tämän jälkeen pujotetaan se pitsiliinan läpi ja sitten vasta puuhelmen läpi.

Viime viikonloppuna sain toteutettua pitkään mielessä olleen työn enkelistä. Sopivasti näin Pyhäinpäivän ja joulun alle inspiraationi kävi niin voimakkaaksi, että nyt oli aika toteuttaa tämä kanaverkkotyö. Pitkään olen pinterestistä katsellut erilaisia kanaverkkohahmoja. Tämä oma hahmoni sai siivet selkään ja siten siitä tuli enkeli. Yksin tätä työtä en olisi saanut loppuun tehtyä vaan mies oli menossa mukana. Se on niin ihanaa, kun saa lyödä kaksi päätä yhteen ja keksiä eri ratkaisuja pulmiin vaativan työn edetessä. Ja onhan se mukavempi yhdessä tehdä välillä kuin yksin. Vaativin työ enkeliä tehdessämme oli se, että sai sen pysymään pystyssä. Isäntä ratkaisi sen tässä työssä taivuttamalla rautaa ympyrän muotoon. Rautaympyrään sidottiin helmaa rautalangalla kiinni. Näin työ pysyy pystyssä. Rauhaisaa Pyhäinpäivää Kuolema. Ihmisen keksimä sana sille mitä se ei voi käsittää eikä tuntea läpikotaisin. Kuolema, ei kysy ikää, ei paikkaa, eikä aikaa.

Tälläkertaa maalaismaisemissa on alettu puuhastella linnuille ruoka-automaattia talven varalle. Maa on mennyt jäähän ja luntakin on paikoin jo sadellut. Ajattelin siis aloittaa lintujen talviruokinnan.  Kirppiksiä kierrellessäni löysin kauniin, puisen viinilaatikon. Heti ensimmäisenä mieleeni juolahti tehdä siitä lintujen talviruokinta-automaatti.  Tähän työhön ei kauaa aikaa uponnut. Jyvät viinilaatikon sisään vaan. Laatikko riippumaan narustaan esim. heinäseipääseen tms. ruuvilla kiinni tai puunoksaan roikkumaan. Sitten pitää muistaa koko talvi tarkkailla, että lintujen ruokinta-automaatin asiakkailla on aina ruokaa tarjolla. Kun ruokinnan nyt aloittaa on sitä jatkettava aina kevääsen asti kunnes maa sulaa ja linnuilla on taas luonnosta mahdollisuus saada ruokaa. Tästä linkistä  pääset katsomaan Birdlife Suomi sivustolle talviruokinnan merkityksestä linnuille. Siellä on tärkeää tietoa talviruokinnasta. Luettuani Birdlifen sivuilta mitä ruoka

Pian lähestyy taas se aika vuodesta, että aletaan etsiä joululahjoja toden teolla. Tässäpä teille vinkki rustiikkisen asetelmalaatikon tekoon.  Tällainen on mukava tehdä niin itselle kuin lahjaksikin tai joulumarkkinoille myyntiartikkeliksi. Viime vuonna teimme näitä joulumarkkinoille myyntiin ja myös lahjaksi.  Tästä   pääset kurkkaamaan sen tekoon.  Kaunistukseksi rustiikkiseen asetelmalaatikkoon sopii kauden kukat ja havut. Lisäksi voi lisätä vaikka tikun päässä olevia punatulkkuja söpöilemään sekaan.  Inspiroivin terveisin Marjut

Vanhat esineet, huonekalut yms.. ovat niin IHANIA ♡ Siksipä yritän keksiä niille aina uuden elämän vanhan jäädessä taakse. Useimmiten vanha käyttötarkoitus jää taakse ja uudessa kevyemmässä elämässään on niiden aika loistaa ja herättää ihastusta ☺ Tälläkertaa vanha hella sai ylleen syysasun jota ihasteltiin yhdessä niin me kaksijalkaiset kuin ystävämme nelijalkaisetkin. Niinkuin kruunuksi päällee ja muistoksi lämpimien hetkien sai hella tankoonsa pihlajanmarja somisteen. Lämpöä ja valoa pimeneviin iltoihin vanhassa lasipurkissa tuo ihana kynttilännvalo ♡ Oikein lämpimiä ja tunnelmallisia syyspäiviä teille kaikille ♡ toivoo Marjut