19. luukku

Eilen olin vähän shoppailemassa
joululahjoja ja en ymmärrä kuinka
tuosta kaupasta käynnistä sekä lahjojen
metsästämisestä on tullut minulle niinkuin
pakkopullaa. Ajatuskin siitä, että joutuu lähtemään
siihen ryysikseen hikoilemaan saa jo
melkein hien pintaan täällä kotona.

Mieluiten tekisin lahjoja itse (osaa kyllä olen 
tehnytkin). Mutta totta puhuakseni en tiedä
arvostetanko tänä päivänä itse tehtyä
niinkään kuin sitä että
lahja on ostettu kaupasta.

No tänä jouluna läheiseni niitä itse tehtyjä
tulee saamaan ja tulevat saamaan
myös sellaisia lahjoja joita ei voi
käsin kosketella vaan ne koetaan.

Tämän vuoden lahjateemana voisin
pitää elämyksiä ja itse tehtyä..
Lahjassa lukee siis useimmiten tänä vuonna
Made in Marjut :)

Yhden idean kivasta lahjasta sain
yhdessä illassa jossa olin syksyllä. Siellä
kokoontui paljon naisia ja lopuksi jokaisen piti
etsiä pari. 
Tiedossa oli loppurentoutuksena parille tehtävä
jalkahoito. 
Meille annettiin vesivati, pikku pyyhe,
 kertakäyttö hanskat.
Veteen laitettiin lämmintä vettä 
ja pari tuoksuöljytippaa.
Sitten parin jalkoja hierottiin ja pestiin
 vadissa jokainen oman osaamisen rajoissa.
 Jonkin ajan kuluttua jalat kuivattiin 
ja laitettiin rasvaa niihin.
 Sittenkin vielä jatkettiin jalkahierontaa 
rasvan kanssa.
 Lopuksi puettiin uudet sukat parille jalkaan
 ja toivottiin että
hän oli nauttinut jalkahoidosta.
 Sitten tuli vuoron vaihto.

Minusta tämä oli hieno idea ja minulle
tuli heti mieleen, että tälläisen lahjan
annan jollekkin jouluna.
Ostan tälle lahjan saajalle varta vasten
 vadin tätä jalkahoitoa varten sekä mukaan voi liittää esimerkiksi raspin, uudet lämpimät sukat, jalkarasvaa, jalkakylpysuolaa, pienen
pyhee tms.

Aina se lahja ei mielestäni tarvi olla
sitä materiaa (vaikka sitäkin tässä tarvitaan)
 vaan toisen huomioon ottamista
ja hyvän olon tuottamista.