Lapsettoman vaihtoehtoja

No niin täälä on taas melkein toivuttu edellisen postauksen jäljiltä. Posti toi tänään ison kasan lehtiä ja sen joukossa tuli sydän lehtikin jota tuossa lueskelinkin jo ja kuinka ollakkaan siellä oli juttu sydänviasta ja raskaudesta. Ei tarvinnut kuin lukea puoleenväliin sitä juttua niin sain lopettaa lukemisen. Siinä selostettiin kyllä hyvin siitä mitä tapahtuu sydämelle ja verisuonille sekä annettiin tietenkin niitä "kauhukuvia" mitä saatta tapahtua ja mihin se voi johtaa jne. Jotenkin alkoi pelottaa ja päätin olla järisyttämättä itseäni enempää vaikka olen jo aiemminkin tietenkin penkonut tietoa samaisesta aiheesta. Jotenkin otan nämä asiat samalla henkisesti ja ruumiillisestii, ehkä eläydyn liian kovasti kaikkeen sydämeen viittaavaan. No mutta sai se minut ainakin unohtamaan taas vauvakuumeeni kun alkoi pelottaa kaikki se mihin raskaus voisi johtaa. Nyt pitää kuitenkin suunnata ajatukset taas positiivisempiin asioihin ja päästä tästä kaikesta yli niillä asioilla mitkä jo on hyvin. Onneksi saan olla töissä lasten parissa joten minulla on niitä lapsia jo elämässä kuitenkin vaikka ei sitä omaa olisikaan. Ja toivottavasti sisarukset jossain vaiheessa saa perheelisäystä niin saan sitten hoidella heidän vauveleitaan. Hoitoapu varmasti tulee tarpeen että vanhemmat saa joskus vähän yhteistä aikaa tai omaa aikaa vaikka se oma lapsi rakas onki ja vaikka sitä ikävöisikin kun on poissa. Kyllä sen ihan parisuhteessakin jo huomaa että sitä omaa aikaakin tarvitaan ja miksei se ole joka asiassa sama juttu. Hetkeksi vain on päästävä pois, että taas näkee jonkun asian uusin silmin ja osaa arvostaa ja kaivata jo sitä olemassaolevaa. Ehkä tämä sydänlehden juttu tuli oikeaan saumaan ja sai minut taas miettimään mitä tässä voi menettää jos alkaa leikkimään liian uhkarohkeaa oman tai mahdollisen lapsen hengellä / terveyellä. Vaikka oma lapsi olisikin ihana asia niin kuitenkin maailmassa on jo niin paljon apua tarvitsevia lapsia sekä perheitä joita voi tukea esimerkiksi ryhtymällä tukiperheeksi tai sijaisvanhemmiksi. Ehkä tämä olisi kuitenkin se oikea raide meidän elämässä seuraavaksi kun alamme haaveilemaan lapsesta. Tässä on taas paljon asioita mietittäväksi, mutta päivä kerralla. 

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hienoja pohdintoja sinulla Marjut... ja kuule minäkin olen tosi onnellinen, että saan jakaa elämää kanssasi (tässä viittaan edellisen postauksen vastaus komenttiisi)... on jotenkin välillä sellainen hiljaisen kiitollinen olo, ettei vaan mitään menisi rikki, kun elämä on aika haurasta välillä, mutta hyvin sanoit, että uudet raiteet löytyy aina tai miten se nyt menikään, siis jatketaan päivä kerrallaan:) Kuulumisiin, jakamisiin... sinusta myös niin kiitän. t. Jaana PS. Ja niin sinulle johdatettiin se lehtikin oikeaan aikaan:)
Marjut M sanoi…
Joo kyllä jotenkin tuntuu että joskus asioita tapahtuu ns. "oikeaan aikaan" ja monessa asiassa kannattaa kuunnella intuitiota. Nyt kun on hieman rauhoittanut elämäntahtia niin osaa kuunnellakin itseään ja sitä myöden käyttää sitä hyödyksi jokapäiväisessä elämässä. Mutta kiitos taas sinulle mieltä lämmittävistä kommentteista ja hyvää tulevaa viikonlopun alkua.

Suositut tekstit