Rentouttava mäntymetsä
Lempipuuni on mänty ja varsinkin tällaisella kalliolla kukkulalla asustavat. Männyt jotka ovat ehkä hieman kitukasvuisia asuinpaikastaan johtuen. Rungot sekä oksat taipuilevat moneen malliin.
Ehkä se täällä lakeuksilla tuo mieleen Lapin lumon ja luonnon taian. Tällainen paikka on vain mielestäni ihanan rentouttava. Ehkä se on siinä, että kalliolla ollessa olen lähempänä ääretöntä taivasta, kurottaen kilpaa puiden kanssa valoon. Kitukasvuisissa männyissä näen sen, että epätäydellisyyskin voi olla maailman kauneinta. Vai voiko sitä epätäydellisyydeksi edes sanoa? Ei varmaankaan.
Muu ympäröivä luonto on kuitenkin kaiken tämän kanssa sulassa sovussa. Sieltä löytyvät kaikki ne mieltäni rauhoittavat sävyt aina kallion harmaasta männyn vihreään sekä vaaleaan jäkälään.
Huomasin myös lenkkipolulla, että paljon oli taas satanut. Alamäessä vesi oli ihan syövyttänyt uria maahan. Nyt onneksi paistaa aurinko vaikka kyllä se joskus ihan hyvä on sadettakin luonnon saada.
Aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua
toivoo Marjut
Kommentit
Minä en tosin ole mikään metsässä kävelijä, mutta tykkään kuvista.
Kyllä on vettä satanut paljon. Tänäänkin on taas sateinen päivä.
Mukavaa päivän jatkoa sinne!