Puutarhaunelmia

Tässä on viime päivät tullut mietittyä kovastikin puutarhahommia. Mietityttäny on myös tämä kummallinen talvi (ainakin täällä 4 vyöhykkeellä), että mitä se saa aikaan puutarhassa. Katsastin näitä kesäisiä kuvia ja mietin ketkä sitä jaksaa sinnitellä tälläisen talven yli. Täällä meillä ainakin on ollut jokseenkin erikoinen talvi tähän saakka. Välillä on ollut lunta joka on sulanut ja sulanut lumi jäätynyt maahan. Sitten on ollut jälleen pakkasella ja saattanut tulla lunta ja sitten taas sulanut ja ollut leutoa jne.. Ei varmasi ole tykännyt näin vaihtelevasta talvesta. Syksyllä suojasin paljon kuusenhavuilla kukkia. Keväällä sitten näkee kuinka se on auttanut. 

Muistan, kun ensikerran laitoin ruusuja niin talven tullen ne kuoli. Sitten sain hyvän vinkin, että istutan ne tarpeeksi syvään niin nyt ne on sitten ainakin viime talvesta selvinnyt. Nyt sitten saa taas jännätä kuinka ne on tästä talvesta selvinnyt.

Hortensia lähti kukoistukseensa viime vuonna. Istutin sen vuonna 2017 elokuussa niin vuoden päästä katsoin, että saankohan sitä ikinä menestymään. Nyt 2019 elokuussa se teki niin hienoa kukkaa. Toivottavasti se kukkii vielä monia monia vuosia. On se niin kaunis, yksi puutarhan näyttävimmistä kukista.

Valtikkanauhus oli viime kesän uutuuksia puutarhassani. Jotenkin olen karsastanut sitä aiemmin, mutta niin se maku kukkienkin suhteen vaan muuttuu. Mielestäni helppohoitoinen ja muistuttaa  valtikkamaisen olemuksensa ansiosta lempikukka lupiinista minua.

Laventeli on ollut sellainen pitkäaikainen ihastukseni. Muutama kesä sitten minulla oli se purkissa ja heitin sen sitten syksyn tullen multiin ja ajattelin koittaa meneekö se täällä asti talven yli. No menihän se ja viime vuonna kasvattelin lisää laventelia siemenistä. Nyt sitten jännityksellä odotan kuinka tämä talvi niitä kohtelee.

Unikko, uusin villitsijäni. Rakastan unikoita, erilaisia unikoita, kaikkia unikoita. Tein niille viime keväänä spesiaalipenkin vanhan rautasängyn alle. Hieman myöhään ne kylvinkin vasta toukokuun loppua kohden mentiin, jos oikein muistan. Sieltä ne kuitenkin nousivat ja loistivat kauneudellaan.

Unikossa on oikeastaan kaikki kohdallaan. Ne ovat helppoja istuttaa ja kasvattaa, kauniita katsella joka vaiheessa. Unikon kodatikin ovat niin kauniita ja niitä voi vaikka kuivata (ja spayata haluamallaan värillä) kuivakukiksi. Sellaisenaan tai muiden kuivakukkien tai tuoreiden kukkien kera ovat kauniita maljakossa. Myös kransseihin ja asetelmiin ne sopivat.

Ensi kevättä ja kesääkin ollaan jo vähän suunnitteltu, että mitä puutarhahommia silloin tehtäisiin. Kovasti ollaan mietitty kuusiaidan istutusta talon viereen suojaksi. Meillä on tässä niin tuulinen, lakea paikka, että jotain tarvitsisi tehdä. Suunnitelmissa on tehdä se ihan metsäkuusista jotka ovat jo valmiiksi hyvän kokoisia, koska pienestä taimesta aidanteeksi menee niin kauan aikaa. Saa nähdä kuinka käy, mutta sen näkee vasta sitten, kun on kokeillut :) 

Hyvää tammikuun jatkoa kaikille

toivoo Marjut