Ei mitään hyvää ilman jotain pahaakin....

... vai kuinka se sanonta menee. Minulla se menee melekein ainakin aina jotenkin tuohon tyyliin. Eileen päivällä iloitsin siintä, että sain opeteltua virkkaamaan isoäidin neliöitä. Olihan siinä oma työnsä ennenkuin sain sen jakeluuni. Minun vikanani on varmaan se, että väännän ohjeista monimutkaisempia kuin ne oikeastaan ovatkaan. Kun noudattaisin selkeästi yhtä kohtaa ohjeesta rauhassa enkä suunnittelisi jo seuraavaa niin asia voisi mennä jakeluun nopeampaa. No kuitenkin, olin siis niin into piukassa asiasta, että nythän minulla on tiet auki virkkauksen ihmeelliseen maailmaan, kun opin tämänkin. Seuraavaksi voin alkaa metsästää kukan virkkausohjetta.

No iltapäivällä hyvällä mielellä päivän virkkausonnistumisista menin vielä puutarhahommiin. Irrottaessani metallitankoa maasta se osui silmälaseihini ja naarmuutti toista linssiä niin pahoin, että joudun uusimaan sen. Tänään kävin teettämässä hinta-arvion linssin uusinnasta ja huh huh.. toivon vain että ne vakuutusyhtiöstä korvaa sen. Kyllä mietin, että ikinä ei saa innostua mistään, aina tapahtuu kuitenkin jotain pahaa perään...

Mutta nyt asiasta jo vähä laantuneena voin taas iloita siitä, että opin virkkaamaan isoäidin neliöitä :)