Rantaloma talveksi, kiitos!

Tämä syksy on tuonut minulle ensimmäistä kertaa tunteen, että

minun on päästävä lomalle lämpimään. Olen aina ajatellut, että

kyllä tämä Suomi riittää minun lomailulleni vallan mainiosti.

Nyt kuitenkin olen selannut matkakatalogeja jo kyllästymiseen

saakka löytämättä kuitenkaan sitä oikeaa kohdetta.

Viime vuonna muistan aloittaneeni joulun suunnittelun jo ajoissa,

mutta nyt minusta tuntuu, että tämä vuosi on hurahtanut niin nopasti. 

Tuntuu, että joulu oli juuri ja senkään  suunnittelu ei innosta minua nyt juuri 

niin paljon, että olisi saanut minut suistumaan matkasuunnitelmista

toisille raiteille vaan ensi talveksi on tilattava etelänmatka.

Ainoa pitempi reissu ulkomaille (jos ei lasketa Ruotsia ja Viroa mukaan)

on tapahtunut Prahaan (senkin sain, kun eräs perheenjäsen voitti sinne matkan). 

Se oli kyllä ihastuttava paikka, mutta tuntuu 

että seuraava loma olisi lämmin rantaloma.

Tämä kyllä ihmetyttää minua vaikkakaan ei varmaan monia muita lomiaan

tilaavia ensinnäkin tämän kylmän ja kolean kesän jälkeen.

Minusta tässä kesässä ei ollut juurikaan mitään huonoa, koska itse

en pidä kovinkaan helteisistä kesistä saati sitten ukkosista jotka

vältin tänä kesänä täydellisesti.

Nyt pähkäilen, kuinka olen päätynyt tähän pisteeseen lentopelkoni ja 

stressinsiotokykyni kanssa, että ihan oikeasti olisin lähdössä lentäen johonki

ja vielä suunnittelisin ja stressaisin koko matkan ja sen onnistumisen itse.

Huh huh kai tässä on jotku sisäiset muutoksen tuulet käymässä.

Ehkä on siis aika alkaa elää ilman sen suurempia stressaamisia

ja antaa elämän viedä ja kuljettaa. Onhan se niin monasti

kantanut ennenkin sekä hyvissä että huonoissa hetkissä. 

Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!